Vihdoinkin pääsen taas päivittämään kisujen kuulumisia ja muutama uusi kuvakin on. Sisällä talossa yläkerran remontti on valmistumassa sopivasti jouluksi ja tyhjien uusien valmiiden huoneiden laminaattilattiat ovat viime päivinä sisustuksen ja kalustuksen vielä ollessa kesken tarjonneet kissaherroille mainion painialustan. Voihan viiksikarvat sitä vauhdin huumaa! Pojat ovat valittaneet välillä, että öitä ei saa kunnolla nukutuksi, kun kissat leikkivät niin äänekkkästi ja juoksevat huoneen päästä päähän välillä pompaten sängylle tassuttelemaan nukkumista yrittävän ihmispolon päälle. Kalustemäärä uusissa huoneissa kasvaa tasaisesti joten kovin montaa viikkoa eivät villikot saa isoa avointa tilaa itsellään kuitenkaan pitää.  

Tietenkään kun oikein varta vasten istuin kameran kanssa odottamaan oranssien pikkupoikien leikkejä blogiin ikuistettaviksi, nämä kyyhöttivät Simon sängyn alla, eikä niillä ollut pienintäkään aikomusta tulla esittämään minkäänlaisia leikkejä kenellekään. Valtteria kamera ei sen sijaan haitannut, tosin Valtteri ei oikeastaan leiki, vaan lähinnä tarkkailee ja istuskelee katselemassa maailman menoa. Valtterista nyt kumminkin sain yläkerrassa julkaisukelpoisia kuvia, yhdessä kuvassa jopa Wilma-koiran kanssa, joten mielelläni esittelen niitä lukijoillemme.

Yläkerta on ihanan tyhjä, alakerta sen sijaan helvetillisen täynnä. Remontin vuoksi laatikoihin pakattua tavaraa on paljon ja jos vielä melko tyhjä avoin tila yläkerrassa miellyttää, niin Caspianille myös tilanne alakerrassa on kuin seitsemäs taivas toisin kuin meille muille. Se rontti pureskelee pahvilaatikkojen kulmat rikki ja syljeskelee palat suustaan ulos pala palalta. Eräänä iltana seurasin, kuinka kaveri nappasi tarmokkaasti etuhampaillaan kiinni pahvilaatikon kyljestä kerta toisensa jälkeen ja nyppäsi napakasti ja päättäväisesti ylöspäin niin kovin, että pala irtosi ja seuraavaksi pala jo lensi kaaressa, kun se syljettiin ulos. Tätä on tietenkin pakko tehdä silmät kiinni ja kehräten - mikä nautinto! Mielenkiintoista on, että Caspian on opettanut Aslaninkin vähän samoille tavoille. Aslan ei ole yleensä koskaan pureskellut mitään, mutta toissa iltana saimme hänetkin kiinni itseteosta. Laatikot eivät ole ainoa pureskelun kohde. Samaa on viime päivinä tapahtunut myös kirjan kansille. Esim. Simon ihana kimalteleva Jäämaan kansa -sarjan Tulimiekka-kirjan kansi oltiin käyty tärvelemässä. Miten niin riiviö?

Viime päivinä olen ihaillut Zooplussan tuotteita netistä. Tilausta pitäisi koittaa vääntää jossakin vaiheessa. Monipuolistuisi pikkukisujen ruokavalio, kun siellä myydään ihan hyväksyttävään hintaan aika monen merkkistä hyvälaatuista märkäruokaa. Whiskas tosin ei ole siellä yhtään halvempaa kuin paikallisessa Cittarissakaan, mutta moni eläinkaupan merkki on. Uusi kiipeilypuukin olohuoneeseen olisi mukava, koska vanha komistaa nyt kellarin aulaa, mutta uuden olkkarin kiipeilypuun tilaaminen saanee odottaa kunnes olohuonekin on remontoitu. Sen sijaan Valtterille tilasimme Englannista useamman kuukauden annoksen hänen munuaisia säästävää erikoisruokaansa n. puoleen hintaan verrattuna eläinlääkäriaseman hintoihin. Kannatti siis. Kyllä netti on ihmeellinen asia, kun toiselta puolelta Eurooppaa siirtyy tarvittaessa omaan huusholliin niin ruuat kuin lelut ja lemmikkien sängytkin. Onkohan sitä tulossa vanhaksi, kun sitä miettii, että ei vain minun lapsuudessani olisi voinut kuvitellakaan tilaavansa jonkun kissan kiipeilypuun Saksasta.

Saas nähdä tuleeko meille joulua omaan kotiin tänä vuonna. Tässä vaiheessa olohuone on vielä varastotilana remontin vuoksi. Jouluvaloja varmasti laitetaan, ja joulukoristeita keittiöön ja yläkertaankin hiukan, mutta joulukuusen kanssa on niin ja näin, jos olkkaria ei saada tyhjättyä tai jos kuusenkoristeet eivät löydy varastosta kaikkien laatikoiden joukosta. Joka tapauksessa kisutkin pääsevät nauttimaan ainakin yhden mummolan joulukuusesta ja ennen kaikkea pallokoristeista muutamaksi päiväksi. Täytyy sitten leikittää poikia kiiltävillä palloilla ihan koko bensarahan edestä :-)