Oi oi, tänä aamuna Valtteri pisti lääkitessä vastaan ihan eri intensiteetillä kuin eilen illalla. Kalle tarvitsi laastaria sormeen ja minäkin melkein. Lääkettä päädyin tunkemaan kurkusta alas toisenkin puolikkaan, koska osa (suurin osa?) tuli kuolan mukana ulos. Eilen illalla olin varma, että kaikki meni alas, mutta tänä aamuna en voi olla varma yhtään mistään. Kuolan eritys oli aivan valtavaa, mitään ei nielty vapaaehtoisesti, lääke matkusti suussa puolelta toiselle, osa lääkkeestä suli suuhun, osa poistui syljen mukana, mitä meni alas kurkusta on mysteeri. Jotakin varmasti meni. Toivottavasti kokonaisesta tabletista edes lähes puolet. Täytyy sanoa, että kyllä tulee hauskat 2 viikkoa. Onneksi purkissa on ylimääräisiä tabletteja. Eilen Valtteri ei jaksanut samalla tavalla pistää vastaan, mutta tänään homman nimi oli ihan toinen ja tänään pelattiin kovin panoksin. Valtterilla oli vain yksi päämäärä: "Se mikä mun suuhuni työnnetään, sitä purraan heti ja kovaa äänitehosteiden kera eikä tunneta sääliä laisinkaan." Valitettavasti se, mihin ensin iskettiin oli Kallen etusormi. Ei mitään toiveita saada alas yhtään enempää tabletteja samalla kertaa, joten Attapectiinit (maitohappobakteerivalmisteet) jäi nyt kyllä antamatta. Eläinlääkärin kanssa Kalle olikin puhunut, että jos saa alas lääkettä ja yhtä toista valmistetta kerrallaan, niin on jo hyvä. Kaikkea ei millään saa alas tälle kissalle.

Elektrolyyttiliuosta tungettiin perään parikymmentä milliä. Sitä tosin meni alas, mutta ruiskun kärki oli sen jälkeen tuhottu :-o Lopuksi sivelin Valtterin huulet energiavitamiinigeelillä ja Valtteri livahti kiroillen kiukkuisena sängyn alle. Meinasin antaa vielä lisää elektrolyyttejä ennen kuin lähden töihin joskus aamupäivällä, mutta saas nähdä onnistuuko. Tämä oli nimittäin nyt ensimmäinen kerta, kun Valtteri tosiaan pisti entisillä voimillaan vastaan.

Valtteri söikin aamulla ihan halukkaan näköisenä. Ei tosin ollenkaan niin paljoa, kun mitä on normaalisti syönyt, mutta hiukan kumminkin - ja kyllä Valtteri pärjää, kun saa sen energiaravinnelisän. Ehkä tuo ruokahalukin palautuu tässä vähitellen. Tänään en vielä soita siitä K-vitamiinista, kun kuitenkin ruokaa meni. Katsotaan vielä miltä iltapäivällä ja illalla näyttää.