Äsken juotettiin väkisin 4 ruiskullista elektrolyyttiliuosta Valtterille. Kyytipoikana menivät antibiootit ja Attapectin-tabletti. Tabletit yritettiin keplotella suusta pois ties kuinka monta kertaa vaikka yritin laittaa niin syvälle kurkkuun kuin vain pystyin. Vastustus ei ollut niin kiivasta kuin mitä parhaimmillaan, joten voimat eivät ole ihan entisellään. Nutri Plus -energiavitamiinigeeliä meni nyt myös jonkun verran kun sivelin sitä ylähuuliin. Alahuulesta tai tassuista ei suostu sitä putsaamaan. Wilma-koira sai hepulin kun me "kiusattiin" VAltteria. Wilma oli tiukkana ja alkoi komentamaan meitä vaikka kuinka paljon: "Irti mun kaverista WUF, kuuletteko, ette kiusaa sitä tuolla tavalla .- WUF WUF!!!"

Nyt Valtteri istuskelee tuossa lattialla ja mulkoilee minua rumasti huuliaan nuoleskellessaan. Sitä varmasti jurppii aika tavalla tää homma. Itse aijon huomenna vähän lyhentää työpäivää aamusta, ettei Valtterin tarvitse olla kovin montaa tuntia yksin kotona ja saan antaa vieä toiset annokset elektrolyyttiliuosta ennen kuin lähden töihin. Simo tulee koulusta kahden aikaan, joten Valtterille ei jäisi yksinoloa kuin kolmisen tuntia. Simo ei toki lääkitsemiseen pysty, mutta pystyn ainakin häneltä puhelimitse vähän tarkistamaan miltä tilanne näyttää ja uskallanko olla loppuun asti töissä. Nyt sitä on kiitollinen niistä kaikista ylityötunneista, mitä on tehnyt sisään syksyn aikana.

Täytyy huomenna katsoa alkaako ruoka maistumaan yhtään enempää vai tarvitseeko Valtteri tueksi esim. K-vitamiiniruiskeen piristämään ruokahalua.