Säpsähdän hereille. Mitä mitä? Mikä tuo ääni oli? Mitä kello mahtaa olla...
Ai kissa - jotakin tippui jostakin. Ei jaksa nousta.
Hetki kuluu. En tiedä kauanko. Unessa olin. Saattoi olla jo aamupuolta:
KAHINAA - sproinks ja MIAAAAAU. Koirat ryntää keittiöön. Wilman tassut sutivat vauhtia kyljestäni. Vahtihaukut keittiössä.
Pakko tarkistaa. Keräyspaperipino oli pudotettu keittiön pöydältä alas lattialle. Niin myös lasinen purkki olohuoneen ikkunalaudalta. Lasihelmiä joka paikassa. Ei kertakaikkiaan jaksa vielä siivoja. Takaisin sänkyyn.
Klo 6.30 KOPS...KOPS.... kaksi muoviastiaa heitetään alas keittiön tiskipöydältä ja sen jälkeen tullaan sänkyyn kävelemään minun vatsani päälle ja hyökkäilemään ylitseni toistensa kimppuun.
Who? Me?
Voi näitä vauvoja... tällaista jälkeä voi saada aikaan vain kissanpennut:
Ja sitten aamulla oltiin niin kovin herttaisia ja nukuttiin Valtterin vieressä ja pestiin Valtterin päätä:
Kommentit