Hyvää huomenta. Tämä tarina on tosi:

"Räiskis ja römpsis - heräsin aamuyöstä melkoiseen räsähdykseen. Kisut vauhdissa. Kopinaa kopinaa kopinaa ja karvat pöllyää. Oli kello puoli kuuden hepulin aika. Kurnaus ja mäiskis ja sitten hiljaista.... kunnes kuului hervoton RRROOOOOOM ja BAM ja fläpäti fläpäti fläps. Huh huh. Mun korttilaatikko, jossa on satoja kortteja oli heitetty nurin ja kaikki ne sadat postikortit olivat sikin sokin lattialla. Kissat nauroivat partoihinsa etäämmällä. Miltei kuulin sen "käkäti kää" -naurun. Jos olisi silloin kääntynyt katsomaan Aslania ja Caspiania, olisi niiden voinut nähdä hytkyvän huvituksesta. Valtteri-kuningas ei osallistunut, mutta kylläkin istui arvokkaana makuuhuoneen pöydällä tarkkailemassa kaikkea tätä. Remuaminen oli ilmeisesti herättänyt hänetkin ja hän venytteli makeasti ja siirtyi keittiöön päin odottelemaan aamiaista. Menin vielä hetkeksi sänkyyn ennen kuin aloin keräämään kortteja lattialta. Unensekaisin ajatuksin mieleeni tuli vanha kansanviisaus: "Lapset on terveitä kun ne leikkiii...." Nukahdin."

Aamulla Caspian vielä rohmusi aamiaispöytää yhdessä Wilma-koiran kanssa yhdessä. Yhteistyössä on voimaa :-)