Kuinka en ole aikaisemmin tajunnut, että Caspian ja Aslan ovat aina halunneet omat kuljetuslaatikot. Tähän asti ollaan pärjätty yhdellä. Niitä kun käytetään vain eläinlääkärireissuilla ja pikkupojat ovat matkustaneet sujuvasti yhdessä kopassa, joka on ostettu alunperin kahdelle kissalle - siis vähän isompi. Nyt kun viime viikolla hankittiin toinen näitä kastrointireissuja varten, pojat ovat vallanneet kukin omansa nukkumapaikoiksi (joiksi niitä en olunperin ollenkaan ole kuvitellut). Laatikot ovat säilössä hyllyllä eläintarvikekomerossa, joka tehtiin ehtiseen suihkuhuoneeseen suihkun siirtyessä kellariin. On tämä pikkuvarastohuone kyllä niin kätevä, että en ole varma luovunko siitä, kun remontti etenee... Kissat pääsevät luukusta huoneeseen milloin vain haluavat ja pojat ovat yhdellä loikalla hyllyllä nukkumassa kenenkään ulottumattomissa. Vaikka kuinka näitä laatikoita myydään kahden kissan laatikoina, niin molemmat tarvitsevat omansa ihan selvästi. Pitäisiköhän Valtterillekin ostaa joku oma pesä tuonne hyllylle, niin saisivat olla rivitalossa...

Tänään heittelin Valtterille omia munuaisystävällisiä raksujaan. Valtteri innostui tästä leikistä: Kuinka kukaan ei ole aikaisemmin keksinyt että raksujen perään on kiva juosta! Valtteri valitsi itse itselleen raksulaadun. Meillä oli kahta näytillä, Hillsin raksut eivät kelvanneet, Walthamin/Royal Caninin kelpasivat, joten niitä sitten tuodaan huomenna pussillinen. Kun heittelin Valtterille raksuja, yritin heittää toistakin laatua välillä. Hän nappasi kiinni Hillsin raksun ja huomattuaan mitä yritin hänelle syöttää, Valtteri sylki sen pois ja katseli minua mulkoillen ja loukkaantuneena. Märkäruuasta onneksi on kelvannut toistaiseksi kaikki laadut.