Puhun aina kissavauvosta, mutta nämä kaverit ei enää ihan vauvoilta näytä. Voi kun pikkupentuaika menee niin äkkiä ohi. Meillä asuu nyt kaksi punaista rriiiiiiiviötä. Leikit ovat rajuja ja Caspianilta on haukattu korvan reunasta pala pois ja Aslanilla on otsalla kynnen jälkiä. Aamiaista tehdessämme röyhkeydellä ei ole mitään rajaa! Jos käännät selkäsi, leivältä lähtee kaikki margariinia myöten, vaikka kissat olisivat juuri syöneet aamiaista. Tänään huomasin, että ainakin Caspian osaa nimensä. Kutsuin sitä ja se tuli heti sohvan sisältä ulos. Caspian on yhdistänyt nimensä ruokaan.

Illalla olin näiden rakkaiden pikkuriiviöiden kanssa ulkona valjastelemassa. Naapurin tytöt olivat katsomassa kissoja ja nämä viilettivät taas puusta puuhun minkä ehtivät. Puut ovat heille niin älyttömän rakkaita. Ylös vaan heti kun on mahdollista. Tässä kuvia heistä puussa: